Kuhmo
La maison, les forêts et les lacs, les espaces vierges, l’absence de presse, la lumière des nuits d’été et l’obscurité de l’hiver, la proximité de la frontière et la chaleur – autant de choses qui viennent en tête aux habitantes et aux habitants de Kuhmo lorsqu’on évoque le nom de leur ville. Kuhmo est un drôle de mot, qui n’a pas d’équivalent direct en finnois – qui ne veut pas vraiment dire quoi que ce soit. Cela dit, pour nous qui vivons ici, c’est un mot qui nous est cher, autour duquel plusieurs valeurs importantes sont rattachées, et que les gens de Kuhmo ont construites au fil du temps.
Kuhmo s’appelait Kuhmoniemi jusqu’en 1937, lorsque le nom a été raccourci, mais il n’existe aucune certitude à propos des premières années de son histoire. Plusieurs théories ont été développées quant à ses origines et les expertes et experts ont tenté d’en déduire le sens à partir d’expressions et de significations anciennes, entre autres. Kuhmo ressemble au mot kuhmu, qui évoque l’idée d’un « renflement ». Peut-être s’agirait-il d’une description des alentours, en référence à ces majestueuses collines recouvertes de forêts de la région de Kainuu. Kuhma est également un mot similaire, qui en dialecte ancien veut dire quelque chose comme « flamboyant ». Kuhmo aurait-elle pu se situer au départ près de points de passages et de feux de repères ?
Un certain folklore tourne autour du nom, également. Selon une première version de l’histoire, il serait un dérivé de « kuhmupääukko Tuomas Huotari ». Tuomas arrivait de Viena Karelia et s’était fait une kuhmu, ou une bosse, sur la tête durant la guerre. On raconte que le remède venait d’un chêne. Une autre version suppose que le nom provient de Kauppi Kuhmaniemi, dont la résidence au cap du lac Lammasjärvi s’appelait Kuhmaniemi, en l’honneur de son propriétaire. Plus tard, c’est devenu Kuhmoniemi, puis enfin Kuhmo.
Peu importe son origine, Kuhmo est un mot symbolisé par de profondes racines pour les gens qui en ont fait leur chez-soi. Lorsqu’on leur demande ce que signifie le mot pour eux, les réponses sont souvent les mêmes : une conscience bien ancrée de ses propres racines, l’histoire, l’héritage et une attitude terre-à-terre qui s’éloigne de la vanité. « Le mot Kuhmo a une sonorité claire et succincte. Sans nécessiter de plus amples explications, il parle franchement du caractère de la ville. »
Court, dépouillé de fioritures, le mot Kuhmo décrit ses habitants, à la fois renfrognés et décontractés, dont la vision du monde est presque parfaitement terre-à-terre. Le fait de pouvoir dire qu’on vient de Kuhmo semble une source de fierté. Et ce n’est pas pour rien. Dans l’esprit de plusieurs, Kuhmo est aussi associée à la forêt. Cela n’a rien d’étonnant, puisque Kuhmo s’est elle-même désignée comme « la capitale de la forêt et de la culture ». Par ici, on voit Kuhmo comme un sanctuaire de la nature préservée. La paix et la sérénité, le calme des lacs, les nuits de blancheur et de majesté sauvage dans ce qu’elle a de plus rude, les épilobes des matins de rosée, autant de détails qui tracent un portrait du paysage mental. D’aucuns cherchent l’inspiration dans la nature environnante de Kuhmo. On pourrait aller jusqu’à dire que le mot Kuhmo signifie l’habileté à « voir la forêt à travers les arbres » ou à prioriser un regard sur le monde détaché et rationnel, mais non dépourvu d’empathie et de compréhension.
« Qui vient de Kuhmo » est une phrase adjectivale reconnue, une description de l’endroit et des gens qui y vivent. En Finlande, il est typique de parler de là d’où on vient en termes géographiques élargis, comme de « l’Est », du « Centre », ou du « Lapland ». Les habitants de Kuhmo sont l’exception à la règle. Les habitants de Kuhmo sont les habitants de Kuhmo – même s’ils ont quitté la maison il y a plusieurs années. Voilà une description adéquate de l’importance de l’attachement à notre ville. Kuhmo et son nom font partie de notre identité. La signification du mot Kuhmo s’est construite par l’entremise de l’esprit du lieu, des gens qui y vivent, de l’imagination et du territoire, son histoire et son héritage. C’est peut-être l’absence de signification précise qui a permis aux gens de Kuhmo de trouver autant de sens à son existence. Chacun, chacune a l’occasion de faire l’expérience de la ville et de concevoir sa propre définition de son nom. Voilà pourquoi Kuhmo est devenue « la seule et unique » pour tant d’entre nous.
Kuhmo-seura
Sources :
Huotari, Pertti. Huotareita Viidellä Vuosisadalla. Kuhmo : Huotarien sukuseura, 2008.
Heikura, Unto. Kuhmon Sampo: Kotiseutulukemisto. [Kuhmo]: Kuhmo City, 1981.
Wilmi, Jorma. Kuhmon Historia. [Kuhmo] : Kuhmo City, 2003.
kirjastot.fi, « Mitä tarkoittaa sana kuhma esim Kuhmalahti, Kuhmajärvi, Kuhmoinen? » (Que veut dire le mot Kuhmo ?) https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kuhma-esim?language_content_entity=
Nimi ja sen merkitys kuhmolaisille
Koti, luonto metsineen ja järvineen, rauha, erämaa, kiireettömyys, kesäöiden valo ja talven pimeys, rajan läheisyys sekä lämpö - näin kuhmolaiset kuvaavat sitä, mitä nimi Kuhmo heidän mieleensä tuo. Kuhmo on erikoinen sana, jolle ei suomen kielestä löydy vastinetta - se ei oikeastaan tarkoita mitään. Meille kuhmolaisille se on kuitenkin rakas nimi, jonka ympärille rakentuu useita merkityksiä ja kuhmolaisille tärkeitä arvoja. Kuhmo oli vuoteen 1937 saakka Kuhmoniemi, jolloin nimeä lyhennettiin, mutta sen aiemmista vaiheista ei olla varmoja. Nimen syntymisestä on olemassa useita erilaisia ajatuksia ja sen alkuperää on yritetty päätellä esimerkiksi vanhojen sanojen ja merkitysten perusteella. Kuhmo muistuttaa sanaa kuhmu, joka tarkoittaa jonkinlaista kohoumaa. Se voisi näin ollen olla ympäristön kuvausta ja viitata kuhmolaisiin vaaroihin - noihin jylhiin kainuulaisiin mäkiin. Samankaltainen sana on myös kuhma, joka on vanha murresana ja tarkoittaa esimerkiksi loistamista. Olisiko Kuhmo siis voinut olla paikka kulkureitin ja merkkitulien varrella?
Onhan nimestä olemassa erilaista perimätietoakin. Ensimmäisen tarinan mukaan nimi juontaa juurensa kuhmupääukosta eli Tuomas Huotarista. Tuomas saapui Vienan karjalasta ja oli sodassa saanut otsaansa patin eli kuhmun. Tätä kuhmua on tarinan mukaan paikattu tammella. Toisen tarinan mukaan nimi tulee Kauppi Kuhmalaiselta, jonka asuinpaikkaa Lammasjärven niemessä kutsuttiin asukkaansa mukaan Kuhmaniemeksi. Tästä muotoutui myöhemmin Kuhmoniemi ja taas lyhennettynä Kuhmo.
Kuhmo, olipa alkuperä mikä tahansa, merkitsee sen kotipaikaksensa kokevalle syvää tunnesidettä omiin juuriinsa. Kysyttäessä Kuhmo-sanan merkityksestä vastauksissa toistuu syventynyt tieto omista juurista, historiasta, perimästä sekä turhuuksista piittaamaton maanläheinen asenne. “Kuhmo-sana on ytimekäs ja vahvasointuinen. Se kertoo hyvin paikan luonteesta sen kummemmin kuvailematta.”
Kuhmo lyhyenä sekä riisutun koruttomana sanana kuvastaa ehkä hieman juroja, mutta kuitenkin leppoisia ja elämään rennosti suhtautuvia asukkaitaan lähes täydellisesti. Se, että voi sanoa olevansa ”Kuhmosta kotoisin” tuntuu olevan monelle ylpeyden aihe. Syystäkin on. Kuhmo-sana assosioituu monen mielessä myös metsän kanssa yhteen. Se ei ole mikään ihme, sillä Kuhmo brändää itseään “metsän ja kulttuurin pääkaupunkina”. Kuhmo koetaan aidon luonnon tyyssijana. Rauha ja hiljaisuus, tyynet järvet, yötön yö, jylhät erämaat sekä horsmat sumuisena kesäaamuna. Ne kuvastavat kuhmolaista mielenmaisemaa. Jotkut hakevat kuhmolaisesta luonnosta myös inspiraatiota. Parhaimmillaan Kuhmo-sana kuvastaa ja merkitsee kykyä hahmottaa metsä puilta eli priorisoida asiat tärkeysjärjestykseen ja katsoa maailmaa viileän rationaalisesti, mutta yhtä aikaa empaattisesti ja ymmärtäväisesti. “Kuhmosta kotoisin” on tunnettu adjektiivi, joka itsessään kuvaa paikkaa asukkaineen.
Suomessa on yleistä kuvailla asuinpaikkaansa laajemman maantieteellisen sijainnin mukaan. Monet kuvaavat itseään itä-suomalaisiksi, keski-suomalaisiksi ja lappilaisiksi. Kuhmolaiset ovat tässä asiassa poikkeus. Vaikka kotoa olisi muutettu pois jo vuosia aiemmin, ovat kuhmolaiset aina kuhmolaisia. Tämä kuvastaa hyvin sitä, kuinka tärkeää kiinnittyminen omaan kotikuntaan on. Kuhmo ja Kuhmo-nimi ovat osa meidän identiteettiä. Kuhmo-sanan merkitys rakentuu kuhmolaisuudesta, kuhmolaisista, mielikuvituksesta ja mielenmaisemista sekä historiasta ja vahvasta perimätietoudesta. Luultavasti juuri se, ettei Kuhmo tarkoita mitään, mahdollistaa sen, että sana merkitsee kuhmolaisille niin useita erilaisia asioita. Jokaisella on mahdollisuus itse kokea kaupunki, ja rakentaa nimelle oma merkitys. Siksi niin monille Kuhmo on se oma.
Kuhmo-seura
Lähteet:
Huotari, Pertti. Huotareita Viidellä Vuosisadalla. Kuhmo : Huotarien sukuseura, 2008.
Heikura, Unto. Kuhmon Sampo: Kotiseutulukemisto. [Kuhmo]: Kuhmo City, 1981.
Wilmi, Jorma. Kuhmon Historia. [Kuhmo] : Kuhmo City, 2003.
kirjastot.fi, « Mitä tarkoittaa sana kuhma esim Kuhmalahti, Kuhmajärvi, Kuhmoinen? » https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kuhma-esim?language_content_entity=
Home, forests and lakes, peace, wilderness, unhurriedness, the light of summer nights and darkness of winter, proximity to the border and warmth – these are things the name Kuhmo evokes for its residents. Kuhmo is a peculiar word that has no direct counterpart in Finnish – it does not really mean anything. And yet, the word is dear to us locals because it conjures up several important values the people of Kuhmo have built over time.
Kuhmo was called “Kuhmoniemi” until it was shortened in 1937, but its earlier history remains unclear. There are several theories regarding its origin, and experts have tried to deduce its meaning from old words and expressions among other things. Kuhmo resembles the word “Kuhmu,” which means some sort of bulge. Perhaps it is a description of the environment, referring to those majestic, forested hills of the Kainuu region. Another similar word is “Kuhma,” an old dialect word meaning something like “flaming.” Could Kuhmo have originally been located near travel routes and signal fires?
There is some folklore surrounding the name, too. According to an early version of the story, the name was derived from “kuhmupääukko Tuomas Huotari.” Tuomas came from Viena Karelia, and had gotten a kuhmu, or bump, on his head during the war. It was said that he could heal himself with an oak tree. Another version tells that the name comes from Kauppi Kuhmaniemi, whose residence on Lake Lammasjärvi was named Kuhmaniemi after its dweller. This later became Kuhmoniemi, before being shortened to Kuhmo.
Whatever its origin, Kuhmo is a word symbolized by deep roots for the people who call it home. When asked about its meaning, the answers are often the same: a deep awareness of one’s roots, history, heritage, along with a down-to-earth attitude that shies away from vanity. “The word Kuhmo is clear and succinct. It requires no further explanation to speak frankly about the character of the city.”
Short and stripped of embellishments, the word Kuhmo describes its somewhat sullen, yet laid-back residents who look at life with an almost perfectly down-to earth attitude. Saying one hails from Kuhmo seems to be a source of pride – for good reason. To many, Kuhmo is also associated with the forest. This is not surprising, since Kuhmo brands itself as “The Capital of Forest and Culture.” The city is seen as a sanctuary of unspoiled nature. It evokes peace and quiet, calm lakes, white nights, rugged and majestic wilderness and fireweed in misty mornings. Some seek inspiration from Kuhmo’s nature. One could even say the word Kuhmo means the ability to “see the forest through the trees,” to prioritize a detached, rational view of the world filled with empathy and understanding.
“To come from Kuhmo” is a recognized marker, a description of the place and the people who live there. In Finland, it’s typical to describe where you live in broad geographical terms such as Eastern Finland, Central Finland or Lapland. Kuhmo’s residents are an exception to the rule. They come from Kuhmo – even if they moved away years ago. This is an accurate description of how we value an attachment to our city. Kuhmo and its name are part of our identity. The meaning of the word Kuhmo is built on the city’s spirit, people, imagination, land, history and heritage. Perhaps the fact that Kuhmo doesn’t have an actual meaning has enabled its people to find such a range of meaning. Everyone can experience the city and construct their own meaning. That is why Kuhmo has become “The One” for so many of us.
Kuhmo-seura
Sources:
Huotari, Pertti. Huotareita Viidellä Vuosisadalla. Kuhmo : Huotarien sukuseura, 2008.
Heikura, Unto. Kuhmon Sampo: Kotiseutulukemisto. [Kuhmo]: Kuhmo City, 1981.
Wilmi, Jorma. Kuhmon Historia. [Kuhmo] : Kuhmo City, 2003.
kirjastot.fi, « Mitä tarkoittaa sana kuhma esim Kuhmalahti, Kuhmajärvi, Kuhmoinen? » https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-tarkoittaa-sana-kuhma-esim?language_content_entity=